Kookossokerin terveysvaikutukset – parempi vaihtoehto vai pelkkä harha?

Kookossokeria pidetään usein valkoista sokeria terveellisempänä makeuttajana. Mutta onko se oikeasti parempi vaihtoehto? Pureudumme tutkimustietoon ja paljastamme kookossokerin hyödyt, haitat ja sen todellisen vaikutuksen verensokeriin.

Kookossokeri on viime vuosina noussut trendikkääksi vaihtoehdoksi valkoiselle sokerille. Mutta onko se oikeasti terveellisempi valinta, vai onko kyse vain markkinointipuheesta? Tässä artikkelissa pureudumme kookossokerin ravintosisältöön, terveysväitteisiin ja tutkimustietoon.

Mitä kookossokeri on?

Kookossokeri valmistetaan kookospalmun kukkavanan mahlasta, joka keitetään siirapiksi ja kiteytetään. Lopputulos on ruskehtava, karamellimainen makeuttaja. Koostumukseltaan se on lähes samaa kuin valkoinen sokeri:

• noin 70–80 % sakkaroosia
• loput glukoosia ja fruktoosia
• energia: n. 16 kcal / teelusikallinen (4 g)

Toisin sanoen kookossokeri ei ole “superfood”, vaan pääosin sokeria.

Kookossokerin hyvät puolet

1. Hitaampi verensokerin nousu

Kookossokerin glykeeminen indeksi (GI) on jonkin verran pienempi kuin valkoisella sokerilla.

• Filippiinien kookosvirasto: GI 35 (luokitellaan matalaksi)
• Sydney Yliopiston GI-tutkimus: GI 54
• Vertailuksi valkoisen sokerin GI on noin 60

Ero ei ole suuri, mutta se voi tarkoittaa hieman loivempaa verensokerikäyrää.

2. Pieniä määriä ravintoaineita

Kookossokerissa on pieniä määriä kaliumia, kalsiumia, sinkkiä ja rautaa sekä inuliini-nimistä kuitua, joka voi hidastaa glukoosin imeytymistä. Määrät ovat kuitenkin niin vähäisiä, että merkittäviä hyötyjä saa vain syömällä haitallisen paljon sokeria.

3. Vähäinen prosessointi

Koska kookossokeri on melko vähän käsiteltyä, se sisältää pieniä määriä antioksidantteja ja vitamiineja. Siksi se koetaan luonnollisempana vaihtoehtona.

Haitat ja terveysriskit

1. Sama energiamäärä kuin valkoisessa sokerissa

Kookossokeri sisältää saman verran kaloreita ja hiilihydraatteja kuin tavallinen sokeri. Se ei siis sovellu “terveelliseksi” makeuttajaksi, vaikka GI-arvo onkin hieman alhaisempi.

2. Korkea sakkaroosipitoisuus

British Dental Journalin mukaan kookossokeri on 70–80 % sakkaroosia. Siksi se voi lisätä lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, sydänsairauksien ja hampaiden reikiintymisen riskiä yhtä lailla kuin valkoinen sokeri.

3. Pienet ravintoainemäärät harhaanjohtavat

Cleveland Clinic ja Verywell Health huomauttavat, että ravintoaineita on niin vähän, että niistä ei käytännössä ole hyötyä.

4. Mahdolliset haitalliset yhdisteet

Kookossokerin valmistuksessa syntyy yhdisteitä, kuten akryyliamidia ja 5-hydroksimetyyli-2-furaalia, joilla voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia. Lisäksi huonolaatuinen mahlasato voi sisältää raskasmetalleja ja mikrobeja.

5. Eläintutkimusten rajoitukset

Vuoden 2024 rottatutkimus viittasi polyfenolien hyötyihin ja matalampaan GI-arvoon, mutta ihmisillä näitä tuloksia ei ole vahvistettu.

Johtopäätös – onko kookossokeri parempi?

Kookossokeria markkinoidaan terveellisempänä vaihtoehtona, mutta tutkimustieto ei tue väitettä vahvasti. Sen glykeeminen indeksi on hieman pienempi, mutta ero valkoiseen sokeriin on pieni. Ravintoainemäärät ovat mitättömiä, ja terveysriskit samat kuin muilla lisätyillä sokereilla.

👉 Käytännössä kookossokeri on edelleen sokeri. Jos pidät sen mausta, voit käyttää sitä kohtuudella, mutta se ei ole ratkaisu painonhallintaan tai diabeteksen hallintaan.

Terveyden kannalta paras valinta on vähentää kaiken lisätyn sokerin käyttöä ja panostaa ravinteikkaisiin, prosessoimattomiin ruokiin.

Antti Liinpää, Solakka